Paluu koulutuksen huipulle

Peruskoulu on koko sen 50-vuotisen historiansa ajan pyrkinyt koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseen. Monella tavalla se on onnistunut tässä tehtävässä, mutta viime vuosien aikana kansainvälinen koulusaavutuksia mittaava Pisa-testi on osoittanut suunnan kääntyneen.

Pisa-menestyksen kulta-aikoina suomalaisen peruskoulun keskeinen menestystekijä oli oppilasjoukon yhtenäisyys. Erot oppilaiden ja koulujen välillä olivat pienemmät kuin muissa vertailumaissa. Myös alueelliset erot olivat vertailumaiden pienimpiä.

Eräs syy negatiiviseen kehitykseen on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Koulutus on alkanut myös periytyä, mikä on selvä merkki yhteiskunnan kahtiajaon kasvusta.

Kaikki vanhemmat haluavat, että heidän lapsillaan on turvattu tulevaisuus ja onnellinen elämä, mutta eri sosiaaliluokissa se toteutuu eri tavoin. Kouluvalinnat määräytyvät paljolti perheen sosioekonomisen aseman perusteella. Niinpä akateemisten perheiden lapset hakeutuvat yliopistoon useammin kuin ammatillisen koulutustaustan omaavien vanhempien lapset.

Kaikissa perheissä vanhemmilla ei ole aikaa eikä osaamista opiskella yhdessä lapsen kanssa. Mukanaolo lapsen koulukäynnissä ei ehkä muutoinkaan kuulu perheen toimintatapoihin tai -kulttuuriin. Niinpä lapsi joutuu usein tekemään aine- ja kouluvalintansa ilman vanhempien tukea.

Digitaalisessa maailmassa myös koulutuksen arvostus on muuttunut. Aikaisemmin koulutus ja tutkinnot avasivat varmimmin tien taloudelliseen menestykseen, mutta nykyään väyliä on paljon enemmän. Esimerkiksi musiikki-, peli- ja somemaailmassa miljonääriksi voi päästä hyvinkin vähällä koulutuksella.

Pääsy takaisin koulutuksen huipulle vaatii Suomessa riittävien resurssien turvaamista kouluille ja opettajille. Ratkaisu ei löydy opetusmenetelmien tai -suunnitelman nopeilla muutoksilla tai inkluusion poistamisella. Sen sijaan tarvitaan aikaa ja mahdollisuuksia todella kohdata lapset ja nuoret sekä räätälöidä toimintaa kulloistenkin tarpeiden mukaan.

Taustatekijöiden vaikutusta oppimismahdollisuuksiin on pystyttävä tasaamaan. Esimerkiksi riittävän pienet luokkakoot ja kouluavustajien määrän lisääminen ovat konkreettisia keinoja auttaa ilman kodin tukea jääviä. Avainasemassa on toki myös pätevä opetushenkilöstö, jonka työn resurssointiin ja työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota.

On tärkeää huolehtia siitä, että menetelmistä riippumatta koulu on turvallinen paikka, joka tuottaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja oppimisen iloa. Mielihyvä onnistumisesta on omiaan lisäämään motivaatiota ja halua oppia jatkuvasti uusia asioita. Markku Siponen liikunnan ja terveystiedon lehtori eduskuntavaaliehdokas (kesk.)

#koulutus #koulu #peruskoulu #opettaja #perhe #vanhemmat #markkusiponen #juuretmaassa #eduskuntavaalit2023